Ehdinpäs - ja en ehtinyt

EDIT: kuvia lisätty ja vähän turinaakin.
EDIT 2: sääliä pyydetään.

Sain kuin sainkin valmiiksi Mambosta pitkän palmikkovillatakin. Painoa luomuksella on 1195 g. Niin vähän? Kädet, kämmenet, sormet, ranteet, käsivarret ja hartiat tietää, että tuli urakoitua. Luulin, että olisi enemmänkin painoa ollut. Pöh!

Tästä lähdettiin. Novita syksy 2007, malli 6.

Tämä on lopputulos (takki makaa pöydällä, kun kameramiestä ei ollut juuri nyt tarjolla):

Kuvassa siis takin selkäpuoli ja hihaa. Mallin alkuperäiset palmikot olivat minun makuuni liian simppelit. Jotain "ärjyä" piti saada... Pituutta jätin pois, ja tämä on nyt noin polvimittainen. Alkuperäisestä mallista ei siis paljoa jäänyt jäljelle.

Etupuolta:

Kauluksessa on tuota samaa neljän silmukan palmikkoa eri suuntiin kääntyvinä kuin tuon keskimmäisen kuvion molemmin puolin.

Ihan rehellisesti täytyy sanoa, että olen aika ylpeä tästä aikaansaannoksesta. :)

Ja se, mitä en ehtinyt loppuun saakka oli onnettomat pääkallosukat, jotka alkoivat projektina tähtikuviosukat, purettiin kolmesti lankojen ja puikkojen vaihtamisen jälkeen ja joita tuhersin liian pitkään ja siksi meinasi tulla kiire takin kanssa. Sukissa on siis langanpäät päättelemättä ja silloin ne eivät käsittääkseni kelpaa hamstereihin. Mutta onneksi edes takin sain valmiiksi, kun siihen lopulta tajusin panostaa.

Päättelemättömättömien sukkien pääkallot (aikamoista söpöstelyä) kuvan värien käsittelyn jälkeen, jotta erottuisivat edes jotenkin:

Voiko näistä onnettomista saada sääligrammoja? Sukat itsessään painavat reilun 100 g, mutta jos vaikka muutamankin gramman saisi? (Miksi kelloja piti siirtää? Meni tunti ihan harakoille! Muuten olisin ehtinyt. Seli-seli.)

Jossain vaiheessa täytyy puhua kameramies ympäri ja ottaa ihan oikeita kuvia takista, mutta edes jotain todistusaineistoa, että en nyt aprillaa...