Sainpa sitten pipon valmiiksi. En tietenkään vailla kommelluksia... Tein pomolle pipon samoilla puikoilla, samalla silmukkamäärällä, samalla mallilla ja samanpaksuisella langalla kuin aiemmin valmistuneen pipon työkaverille; ainoa ero on siinä, että työkaverin pipo on vironvillaa ja istuu kuin nakutettu, kun taas pomon pipo on alpakkaa ja muistuttaa lähinnä siperialaista karvahattua. Krääh!!
Mutta koska purkaminen (sen paremmin kuin mallitilkkujen nyhertäminenkään) ei sovi luonteelleni, niin pipo on nyt mikä on. Ajattelin kokeilla vesikuuria, josko myssystä saisi laihdutettua ihmiselle sopivan, eli jos teillä on jotain sisäpiirin tietoa 100% alpakan kutistamisesta (ilman että se ihan vallan tumputtuu huovaksi) niin kertokaa ihmeessä.
Vaihtoehtoisesti voitte välittää isopäisten ystävienne yhteystiedot minulle, niin joku saa kivan lahjan, ja taatusti mahtuu tukkakin pipoon.
Iso tai pieni, lankaa siihen kuitenkin meni 95 grammaa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
Voi ei! :D
Kokemuksia ei ole alpakan huovutuksesta mutta itse lähtisin ehkä kokeilemaan niin että käsin huovuttaisin vähän kerrallaan, niin että saisi pintaa kiinni. En tiedä miten se käytännössä toimii tosin.
Mutta grammat on kirjattu! :)
Lähetä kommentti